Leonardo valaistaan

Leonardo-patsas

Leonardo patsas Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen uuden rakennuksen edessä.

Pirkkahallin edustalla on vuodesta 1999 lähtien seissyt ilmailun muistomerkiksi pystytetty professori Kimmo Kaivannon veistos

Leonardo

Monet härmäläläiset ja muut tamperelaiset, erityisesti teoksen aikaansaamiseen vaikuttaneet henkilöt ovat seuranneet huolestuneina hallin laajennusosan rakentamista; millaiseksi veistoksen tila ja sijainti rakennuksen puristuksessa muodostuu, vievätkö rakennusmassat Leonardon näkyvyyden ja kuinka itse rakennustyö kohtelee veistoksen kalotti-alustaa ja sille johtavaa lentäjäsankarien muistolaattakäytävää? Veistoksen tilaajayhteisö Lentovarikon Kilta ry. oli kutsunut joukon patsastoimikunnan jäseniä ja Härmälä-Seuran edustajat "katselmustilaisuuteen" toteamaan miltä tilanne näyttää, nyt kun rakennustelineet on purettu ja työ on viimeistelyä vaille valmis. Yksimielinen toteamus oli, että muistomerkin paikka on entistäkin edustavampi!

Leonardo-patsas

Leonardo -patsas uudessa ympäristössään.

Mikä Leonardo?


Lentotoiminta Härmälän kentällä loppui, kun Tampereen uusi lentokenttä valmistui Pirkkalaan syksyllä 1979. Kenttäalue kaavoitettiin omakotialueeksi ja rakennettiin 1980-luvun puoliväliin mennessä. Lentoaseman lisäksi vain yksi halli monista lentokentän rakennuksista säilyi purkamiselta ja se muodostaa osan v. 1985 valmistuneesta, Pirkkahalli-nimen saaneesta messu- ja urheilukeskuksesta. Sittemmin keskusta on laajennettu useaan kertaan.

Alkoi näyttää siltä, että lentokentän mukana häviää myös muisto siitä monipuolisesta siviili- ja sotilasilmailusta, jonka tukikohtana Härmälä oli vuosikymmenet. Lentokentästä ja ilmailusta ei paikoitusalueeksi muutettua kiitorataa lukuun ottamatta ollut mitään jäljellä. Ja kuitenkin Härmälällä on keskeinen asema suomalaisessa ilmailussa ja ilmailuteollisuudessa: Pyhäjärven jäällä on tehty Suomen ensimmäinen lentoyritys, täällä on rakennettu suomalaiset sotilaskoneet, pidetty sota-aikana koneet lentokunnossa, harrastettu purje- ja moottori-ilmailua, ja täältä ovat tuhannet matkustajat lentäneet kotimaisille ja ulkomaisille kentille.

Onneksi oli ihmisiä, jotka ajattelivat, että jotakin pitäisi tehdä tuon muiston säilyttämiseksi. Yksi heistä on teknikkokapteeni Aarno Saramäki, joka talvella 1996 teki Lentovarikon Kilta ry:lle kirjallisen aloitteen ilmailuaiheisen muistomerkin pystyttämiseksi jonnekin entisen lentokentän alueelle. Tästä alkoi monivaiheinen projekti, jonka tuloksena tasavallan presidentti Martti Ahtisaari 1.10.1999 vihki teoksen, joka taiteilijan, professori Kimmo Kaivannon luonnehdinnan mukaan on "äärimmilleen viritetty abstrakti konstruktio, joka irtoaa globuksen pinnalta ja jossa keveyden ja liikkeen aikaansaamiseksi on vältetty vertikaali- ja horisontaalisuuntia. Kupera muoto, pallon siivu, kalotti, kuvastaa maata ja painovoimaa, jonka vertauskuvallisesti Leonardo voittaa".

Hyvältä näyttää


Muistomerkin pystyttämiseksi perustettiin toimikunta, jossa oli jäseninä aloitteen tehneen Lentovarikon Killan edustajien lisäksi henkilöitä monista ilmailuun liittyvistä järjestöistä ja Härmälä-Seurasta. Myös Ilmailulaitos ja Tampereen kaupunki olivat aktiivisesti mukana. Toimikunta, jonka puheenjohtajaksi kutsuttiin ilmavoimien komentaja, kenraali Heikki Nikunen, teki suurtyön hankkeen toteuttamiseksi ja rahoituksen järjestämiseksi. Tampereen kaupunki, elinkeinoelämä ja muut lahjoittajat tekivät toteutuksen mahdolliseksi.

Tampereen Messu- ja Urheilukeskukseksi uudelleen nimetyn laitoksen laajennuksen jälkeen em. toimikunnan jäseniä kävi tutustumassa sekä rakennukseen että Leonardon sijaintiin. Oppaana oli halliyhtiön kehittämispäällikkö Teuvo Peltola. Todettiin, että laajennuksen suunnittelija Kari Solja oli onnistunut sijoittamaan rakennusmassat hienosti veistosta korostaen. Rakennusaikainen pelko muistomerkin "pilalle menosta" on ollut turhaa! Kun veistoksen ympärille väliaikaisesti valettu asfaltti muutetaan kiveykseksi ja veistos valaistaan, on muistomerkki entistä paremmin esillä. Rakennusaikaiset vauriot ovat jääneet hyvin vähäisiksi. Vain kalotin huipulle, uhrikivelle, johtavan graniittisen "kiitotien" pari laattaa on murtunut ja uusittava.

Leonardo-patsas

Patsastoimikunnan jäseniä kuulemassa Teuvo Peltolan esitystä uudisrakennuksen vaiheista.

Leonardo-patsas

Patsastoimikunnan jäsenet katsastavat Leonardon ja ympäristön silmä tarkkana. Kuvassa vasemmalta: Pertti Korhonen, Teuvo Peltola, Pekka Kujala, Heikki Nikunen, Heikki Aalto, takana Lasse Kristeri, Aarno Saramäki, Aija Alanen ja Raija Saramäki.

Laajennusosan, D-hallin, tiloissa on kiitettävällä tavalla huomioitu rakennuspaikan historia: mm suuri auditorio on nimetty Leonardo-saliksi, pienemmät luentosalit ovat saaneet nimensä kentältä operoineiden lentokoneiden mukaan jne. Muistomerkin tarkoitus on saavutettu, Härmälän merkitys Suomen ilmailulle säilyy jälkipolville.

Leonardo-patsas

Kokoustilojen ovet olivat merkityt niiden lentokoneiden tyypin mukaan, jotka olivat aikoinaan käyneet Härmälän lentokentällä.

Leonardo-patsas

Kokoussalissa oli kuva ja suomen sekä englanninkielinen teksti koneesta. Ravintoloiden nimet olivat nimetyt niiden lentokenttien mukaan, johon on suora lentoyhteys Tampere-Pirkkala lentokentältä: Arlanda, Dublin, Hahn, Kastrup ja Riika.

Leonardo-patsas

Kyllä kelpaa kahvitella kahviossa Leonardon seurassa.

Kirjoittanut: Lasse Kristeri, Härmälä-Seura ry:n puheenjohtaja
Kuvat: Aimo Erola