Työnjohtaja Matti Salo

Kuva Matti Salosta kotonaan

Matti Salo 14.10.2005 kotonaan taustalla Pietarin hovimuurari Lammin muuraama kaakeliuuni.

Härmälän kaupunginosassa Tampereella  Taipaleentien ja Pilotinkadun kulmatalossa asuu työnjohtaja Matti Salo. Talo poikkeaa muista lähitaloista siten, että suurehkossa pihassa on kaksi tilavaa kasvihuonetta.

Ei Matti puutarhuri ole, mutta kasvihuoneet ovat hänen vanhempiensa perua. Tosin Matti vaimonsa Eilan kanssa on jatkanut harrastusta vanhempiensa kuoltua varsinaisen työnsä ohessa, varsinkin eläkkeelle jäätyään.

Keskustelemme Matti Salon kanssa Härmälän ja yleensä Tampereen elämästä 21.4.1997. Vaimon kuoleman jälkeen Matti on elellyt yksin omakotitalossaan. Vaimon poismeno koskettaa vieläkin, sillä hän on säilyttänyt vaimonsa esineet lähes entisillä paikoilla muistuttamassa pitkästä yhdessä kulkemisesta täällä Härmälässä, jonne Matti toi aikanaan nuorikkonsa.

Varsinaisen työelämänsä Matti suoritti Aaltosen kenkätehtaassa juoksupojasta arvostetuksi työnjohtajaksi. Ennen Aaltosen kenkätehtaaseen menoa pistäydymme Vähäjärven rannalla pitkospuita katselemassa, sillä Matti Salo ei ole vielä ehtinyt tutustua niihin.

Suomen armeijan pioneerit rakensivat pitkospuut kiertämään Vähäjärven pohjoisrantaa. Eteläisen rannan tuntumassakin on pitkospuupolku. Keskustelu siirtyi pian kuitenkin Vähäjärveen mahdollisesti heitettyihin räjähteisiin ym. pommeihin. Tämä sitkeä huhu ei tahdo talttua, vaikka korkea-arvoinen armeijan upseeri oli tutkimuksissaan todennut, että järveen ei ole missään vaiheissa mitään räjähteitä tai pommeja upotettu. Etsinnöissä Vähäjärven ruoppauksessa on löytynyt ilmavoimien varikolta sinne heitettyjä, käytöstä  poistettuja työkaluja!

Matti Salo kasvihuoneensa vieressä.

Matti Salo kasvihuoneensa edessä 14.10.2005.

Oli meidän Matinkin kanssa uskottava tuon sotaherran tutkimuksien tuloksia. Nyt lähdemme kulkemaan Matti Salon elämäntyötä Aaltosen Kenkätehtaassa.

Minkälainen työsi kenkätehtaassa oli?

Alkujaan minä olin mallikopissa, sitten minä jouduin pinkomopuolelle, jossa olin pohjittajana niin kauan kunnes lähdin sotaväkeen. Sotaväestä palattuani jouduin tekemään kaikkein raskainta työtä mitä on kenkäalalla, reunusta neuloon. Sain kolme päivää oppia tähän uuteen työhöni, jota sitten tein useita vuosia. Tämä pohjien neulominen loppui ja ruvettiin liimaamalla kiinnittämään pohjat kenkiin. Tuli uusia koneita ja rupesin kärkiä pinkomaan muutamaksi vuodeksi. Vuorineuvos Aaltonen kutsui Salon kenkätehtaalle työnjohtajaksi. En ollut kovin kiinnostunut työnjohtajan tehtävistä sillä mieluimmin olisin tehnyt entisiä töitä edelleen.Vuorineuvos Aaltonen ei kuitenkaan antanut periksi ja sillä lailla minusta tuli työnjohtaja  kenkätehtaalle.

Vuosien jälkeen kenkätehdasta alettiin saneeraamaan ja minä monien muiden kanssa jouduin lähtemään ns. varhennetulle eläkkeelle kuusikymmentä vuotiaana. Se oli kova pala meikäläiselle sillä olisin mielelläni vielä jatkanut työtäni kenkätehtaalla työnjohtajana.

Minkälainen mies oli  vuorineuvos Emil Aaltonen?

Hän oli hyvin tarkka mies. Ei hyväksynyt minkäänlaista tuhlausta työssä, pikilangan pätkätkin oli hyödynnettävä. Vuorineuvos Emil Aaltonen oli tarkka mies, mutta samalla rehti työntekijöitään kohtaan. Sodan jälkeen ääripoliitikot, varsinkin pääluottamusmiehet, jotka olivat niitä äärilaidan miehiä, aiheuttivat joskus hankaluuksia työympäristöön. Luottamuksellisilla keskusteluilla asiat saatiin hoidettua kuntoon, eikä pahempia rettelöitä tehtaalla syntynyt.

Aikanaan Aaltosen suuri dynastia alkoi hiljalleen hiipua. Siihen vaikutti lisääntynyt ulkomainen tuonti ja Aaltosen suureksi paisunut suku. Niitä kiinnosti teollisuuslaitosten (Kenkätehtaat, Sarvis ja Lokomo) muuttaminen rahaksi. Sillä heillä ei ollut henkilökohtaista kiinnostusta Eemil Aaltosen luomaan teollisuusryppääseen.

Kasvihuoneen kanavalämmitys.

Kasvihuoneen kanavalämmitys.

Näin Matti Salo, pitkän työpäivän eräässä maan suurimmassa teollisuuslaitoksessa, tehneenä miehenä siirtyi eläkkeelle ja ryhtyi viljelemään kukkia Härmälän omakotitalon muhkeassa kasvihuoneessa, mitä oli harrastanut myös jo aikaisemminkin vaimonsa Eilan kanssa.

Puutarhaviljelyssä Matti saavutti melkoisen ammattitaidon ja hyvän markkinointitaidon Tammelantorilla. Tunnettuja olivat hänen muhkeat NANTES porkkanansa joita mm. pormestarin rva Häkkinen kovasti arvosti. Matti viljeli kasvihuoneessa mm n. 10.000 tulppaania ja narsissia kevät talvelle ja  jouluksi Brilliat Star tulppaania sekä jouluhyasintit. Kevääksi tuli runsaasti erilaisia kevätkukkia.

Siemenet ja sipulit Matti osti Hortuksesta. Tuotteet myytiin Tammelan torilla, johon piti varata aika jo tunteja aikaisemmin että sai hyvän paikan. Matin kasvihuoneessa on vielä tallella kanavalämmitys joka on ehkä ainoita vielä jäljellä olevasta vanhasta tavasta jolla  lämmitettiin kartanoiden puutarhoja 1700-1800 luvuilla.

Haastattelija ja kirjoittaja Jorma 
Pistokoski

Haastattelija ja kirjoittaja Jorma Pistokoski.

Muurauksen kanavalämmitykseen teki tunnettu Pietarin hovimuurarin arvon saanut muurari Lammi, joka on muurannut myös Matin talon kaikki tyylikkäät kaakeliuunit. Sota-ajan Matti palveli ensin Viipurin ilmatorjunta patteri 2:ssa ilmatorjuntamiehenä ja Viipurin menetyksen jälkeen Kalevankankaalla sijaitsevassa ilmatorjuntapatterissa. Matti on niitä Härmälän veteraaneja, joka on seurannut alueen kehitystäja elänyt siinä mukana tarmolla koko ajan.

Haastattelija ja kirjoittaja:
Jorma Pistokoski
(kuvassa oikealla)