Lentokonetehdas ja siihen liittyvä Härmälän lentokenttä olivat 1930-luvulla nykyisen Härmälän ja paljon laajemmankin alueen asutuksen lähtökohta. Lentokonetehtaan välittöminä perillisinä voidaan pitää Kalmarin teollisuuslaitosta ja Neles Automatiota sekä Sarankulmaan sijoittuneita lukuisia teollisuusyrityksiä. Lentovarikko siirtyi alueelta Vuorekseen. Entinen kiitorata palvelee nyt tamperelaisia Ilmailukatuna.
Lentovarikon killan 1996 tekemän aloitteen ja Tampereen kaupungin myötämielen ansiosta Härmälän ilmailuperinteitä ja entistä sekä nykyistä innovatiivisuutta ja teollista osaamista kunnioittava muistomerkkiajatus sai ilmaa siipiensä alle. Härmäläläiset ottivat mieluisasti vastaan kutsun osallistua muistomerkkiä suunnittelevaan neuvottelutoimikuntaan. Härmälä-Seura on kantanut huolta alueen arvokkaan perinteen säilymisestä sen nykyisten ja tulevien asukkaiden tietoisuudessa. Alueelle pystytetty tästä muistuttava muistomerkki on paras tapa pitää menneisyys mielessä. Tulevaisuus kasvaa menneisyydestä.
Neuvottelutoimikunta rohkeni pyytää muistomerkin suunnittelijaksi taiteilija-professori Kimmo Kaivantoa. Hän otti kutsun mieluisasti vastaan ja muisteli kokemuksiaan Härmälän lentokentästä sota-ajan pikkupojan näkökulmasta. Pian saimme nähdä nerokkaan ja puhuttelevan luonnoksen Pirkkahallin eteen pystytettävästä muistomerkistä ja nimikin oli jo valmiina : Leonardo – renessanssin yleisneron Leonardo da Vincin innoittamana.
Muistomerkkiin liittyvää monipuolista työtä toimikunnassa seuratessa osaa antaa arvoa myös sille valtavalle tekniselle suunnittelulle ja sen esimerkilliselle toteutukselle. Muistomerkki on vaativan teknisen osaamisen ja upean taiteen liiton symboli.
Me härmäläläiset olemme ylpeitä Leonardo-muistomerkistämme. Se antaa koko kaupunginosalle upean tunnuksen ja sitä kautta uskoa myös omiin kykyihimme. Työssä olleesta esimerkillisestä joukosta on syytä vielä erikseen kiittää muistomerkin idean esittäjää ja lukemattomien käytännön asiain hoitajaa teknikkokapteeni Aarno Saramäkeä, toimikunnan väsymätöntä puheenjohtajaa kenraaliluutnantti Heikki Nikusta ja vaikuttavan muistomerkin luojaa taiteilija-professori Kimmo Kaivantoa. Valtavasta talkootyöstä huolimatta Leonardon koko ja monet aivan uudet tekniset ratkaisut vaativat myös rahaa, josta lahjoittajille on annettava kiitokset unohtamatta Tasavallan Presidentti Martti Ahtisaarta, jonka tuki hankkeen suojelijana oli merkittävä.
Kirjoittaja Lauri Viljanmaa