Härmälä-Seura järjesti toukokuun lopussa opastetun kävelyretken Härmälän ”Huvilarannikolle”. Kiinnostusta oman asuinalueen historiaan tuntuu olevan kovasti sillä kierrokselle osallistui noin 200 henkeä. Oppaina toimivat Huvilarannikolla asunut kirjailija Uolevi Itkonen, ”Huvilarannikko”-kirjan kirjoittanut kirjailija Juhani Hildén sekä 60 vuotta Härmälässä asunut yleistietäjä Erkki Piililä.
Huvilarannikko on noin kolme kilometriä pitkä ranta-alue, joka alkaa Vihilahden perukasta ja päättyy Pirkkalan kunnan rajalle Härmälän ojaan. Vuoteen 1913 alue kuului Hatanpään kartanoon, jonka jälkeen alue siirtyi Tampereen kaupungin omistukseen. Tälle alueelle syntyi Tampereen ensimmäinen yhtenäinen huvila-alue 1800-luvun loppukymmeninä.
Huviloiden omistajat olivat sen ajan Tampereen kermaa, mm. kauppaneuvos Arthur Sommer, varatuomari Gustaf Viktor Cajanus, teollisuusneuvos Kustaa Hiekka, kauppaneuvos Rafael Haarla ja niin edelleen senaattoreita ja rovasteja ym. korkea-arvoisia..
Herrasväki kulki huviloilleen joko hevospelillä tai laivalla. Höyryvene Nisse ja vuodesta 1895 isompi höyrylaiva Tiira sekä sen sisarlaiva Sampo huolehtivat Pyhäjärven liikenteestä aina 1920-luvulle saakka. Aamulla laiva vei herrat virkoihinsa ja toi illansuussa takaisin. Usein perhe oli kokoontunut pitkän laiturin päähän odottamaan isää kotiin ja vilkuttamaan tutuille matkustajille. Aikansa kutakin sanoi se entinen pässikin, kaupungille epäedulliset vuokrasopimukset pyrittiin purkamaan ja aikanaan ne myös päättyivät, rapistuneet huvilat purettiin 50- ja 60- lukujen kuluessa. Ainut sen ajan säilynyt huvilarakennus on Lepola, joka toimii nykyään lasten päiväkotina. Pahoin metsittyneeltä ranta-alueelta voi tarkkasilmäinen vielä löytää menneen ajan muistoja, suihkulähteen renkaan, lipputangon jalustan tai erkkerin kivijalan. Näistä muistoista oppaat elävästi kertoivat tämän päivän Härmälän ja Rantaperkiön asukkaille.
Kuvia tapahtumasta
Kuvat ja teksti: Risto Holopainen