Tuuli-alkeiskoulukoneen sarjan ensimmäinen yleissuunnitelma valmistui Valtion Lentokonetehtaalta Tamperella kesällä vuonna 1941. Koneen piti korvata ilmavoi- mien Viima ja Stieglitz koulukoneet. Suunnitelmaa muutettiin useaan kertaan kunnes vuoden 1944 lopussa muuttuneet olosuhteet keskeyttivät Tuuli-I:n kehitys- työn. Työtä jatkettiin vuonna 1950 uuden yleissuunnitelman pohjalla. 26.7.1951 suoritti Tuuli-II:n prototyyppi ensilentonsa kapteeni Esko Halmeen ohjaamana.
Lentoominaisuuksiltaan kone oli onnistunut. Moottorina tähtimoottori 150 hv Siemens Bramo. Tuuli-II oli puurakenteinen faneriverhouksella. Se oli kaksipaik- kainen rinnakkain istuttava umpiohjaamolla ja kannuspyörälaskutelineellä varustettu. Tuuli-II TL-1 tuhoutui koelennolla 26.10.1951 Kuorevedellä valmistuksessa tapahtuneen virheen takia. Korkeusperäsimen käyttötangon niittaus puuttui, jolloin korkeusperäsin irtosi käyttömekanismistaan. Koneen ohjaaja Esko Halme ja mukana lennolla ollut teknikko Teuvo Aroniemi pelastuivat laskuvarjoilla. Ilmavoimien Esikunta esitti jälleen uusia kehityksen sanelemia parannusvaatimuk- sia, etenkin näkyvyyden ja laskutelineen suhteen. Uusi sopimus kirjoitettiin 17.6. 1955 Tuuli-III:n rakentamisesta. Pääsuunnittelijaksi nimettiin DI Elias Järvineva. 1.6.1957 suoritti Tuuli-III TL-1:n ensilentonsa Tampereella, ohjaajana koelentäjä kapteeni Esko Halme. Tuuli TL-1 prototyypin ensilento oli lentokonetehtaan vuonna 1937 alkaneen toiminnan viimeinen lentokone tyyppi, joka lensi ensilentonsa lento- kentältä Härmälässä. Kone luovutettiin koelentojen jälkeen ilmavoimille alustavia kokeiluja varten lokakuussa vuonna 1957 ja lopullisesti 29.3.1958 Ilmavoimien varikon koelentueeseen Tampereella.
Tuuli osallistui Luonetjärvellä vertaileviin kokeisiin pahimpien ulkomaisten kilpalijoittensa kanssa. Saab Safir voitti mm halvem- man hintansa ansiosta.Tuuli oli Piaggion P 149 D koneen luokkaa ja yhtä kallis. Lisäksi katsottiin ettei Tuuli-III vielä ollut sarjatuotantoasteella. Tuuli III:lla oli hyvät kehitys- mahdollisuudet, mutta sille ei annettu siihen tilaisuutta. Tuulen ohjattavuus oli hyvä, se oli taitolentokelpoinen ja sangen ajanmukainen. Sen valmistuksessa oli otettu käyttöön useita meillä uusia työmeneelmiä. Tuuli oli kevytmetallirakenteinen ala- taso kaksipaikkainen rinnakkain istuttava alkeiskoulukone. Tuuli oli Tamperelaista lentokonesuunnittelua ja rakentamista parhaimmillaan.
Teksti Erkki Rekola, Lentovarikon tarkastaja
Kuvat Onni Terävä